Syksyllä 2022 Porvoon pääkirjaston lukupiirin teema oli Faktan ja fiktion rajalla. Piirissä luettiin romaaneja, jotka yhdistelevät historiallisia ja sepitteellisiä aineksia. Todenmukaisen kerronnan sijasta teokset tarjoavat kiinnostavia näkökulmia historiallisiin tapahtumiin tai henkilöihin.
Marraskuun lukupiirissä luimme Maggie O´Farrellin palkitun romaanin Hamnet. Se kertoo William Shakespearen perheen tragediasta: 11-vuotiaan Hamnetin kuolemasta.
William Shakespearen nimeä kirjassa ei kuitenkaan edes mainita. Hän on näytelmäkirjailijan uraa Lontoossa luova isä, poika ja puoliso, ja läsnä perheensä arjessa Englannin maaseudulla pääasiassa poissaolonsa kautta.
Kirjailijan katse on perheessä ja päähenkilöksi nousee Agnes – Hamnetin äiti ja Williamin puoliso, kesytön ja vahvatahtoinen nainen, näkijä ja parantaja, oman äitinsä nuorena menettänyt ja yhteisön mielipiteistä piittaamaton sielu.
Vaikka William Shakespearen tuotantoa on tutkittu paljon, hänen varsinaisesta elämästään tiedetään vähän. Totta on, että poika nimeltä Hamnet syntyi ja kuoli. Totta on sekin, että hän meni nuorena naimisiin itseään huomattavasti vanhemman naisen kanssa.
Historiankirjoissa vaimolle ei heru sympatiaa ikänsä, maalaisuutensa ja lukutaidottomuutensa vuoksi. Valtavaan maineeseen ja aikansa supertähdeksi noussut kirjailija kuitenkin palasi pääkaupungista hänen luokseen koko elämänsä ajan, ja osti vaimolle maaseudulta suuren talon.
Ehkä asiat olivatkin aivan toisin?
Juuri historiallisen tiedon vähäisyys sysäsi Maggie O’Farrellin kirjoittamaan ja vapautti kertomaan – ja millaiseen kerrontaan! Romaani sai lukupiirissämme lähes yksimielisen ihastuneen vastaanoton ja sitä ylistettiin harvinaisen hienoksi lukunautinnoksi. Monelle se oli ehdottomasti paras romaani pitkään aikaan.
Kieli on rehevää ja rikasta, vanhahtavaakin, se etenee pakottomasti kuin loitsu ja samalla alkukantaisella voimalla. Kuitenkin sen kyydissä on helppo pysyä. Romaanissa 1500-luvun lopun Englannin maaseutu herää henkiin – nahkurin pajan löyhkä ja kuolleiden eläinten turkisten tuntu, yrttien tuoksut ja kesäillan valo, katujen melu ja kalke, upottavat savipellot.
Rikas kuvailu luo kuitenkin vain tarinalle puitteet ja tukee sitä, keskiössä ovat ihmisten elämät, suhteet ja sisäiset maailmat. Psykologisesti tarkkanäköiset lauseet onnistuvat tiivistämään kristallinkirkkaita oivalluksia elämän isoista kysymyksistä.
Yhtä rikasta kuin kieli, on myös moneen suuntaan avautuva tematiikkaa. Romaani on väkevä rakkaustarina, mutta se käsittelee myös surua, kuolemaa ja luopumista, sukupolvien välisiä suhteita ja ristiriitoja, äitiyttä, pettymystä ja anteeksiantoa, omaksi itseksi kasvamista ja itsensä uhraamista, sitä, miten elämä ottaa aivan toisen tien kuin piti. Moni ei edes huomannut romaanin kytköstä William Shakespeareen – niin toisarvoiseen asemaan kirjailijan elämä teoksessa jää.
Romaanissa liikutaan kiehtovalla tavalla tämän- ja tuonpuoleisen häilyvällä rajalla eikä elämä suostu järjen ahtaissa raameissa selitettäväksi. Agnesissa ihmisen väkevä luontoyhteys leimua.
Vaikka romaani sijoittuu yli 400 vuoden taakse, historia ei etäännytä romaanin maailmaa – päinvastoin, moni lukupiiriläinen löysi yhtymäkohtia omaan elämäänsä ja piti tematiikkaa ajankohtaisena.
Pelkkää ylistystä Hamnet ei silti saanut. Ainakin yksi piiriläisistä piti Agnesin hahmoa niin vaikeasti ymmärrettävänä, että koko teoksen lukeminen hankasi. Romaania rakastaneetkin pitivät alkuun pääsyä työläänä – teos pääsee kunnolla vauhtiin vasta reilun 50 sivun jälkeen eli aivan heti ei kannata luovuttaa!
– Sanni
Kuva: Kirjasampo.fi
Porvoon kirjaston lukupiiri - Borgå stadsbiblioteks bokcirkel - The Book Club of Porvoo City Library 