Hang Kan: Vegetaristi

Marraskuussa lukupiirissä oli hurjaa luettavaa. Hang Kanin Vegetaristi on raju kuvaus mielen hajoamisesta. Mutta se ei ole vain sairauskertomus. Se myös kertomus normien rikkomisesta, väkivallasta, taiteilijan vimmasta ja mongoliläiskästä, joka ei jätä rauhaan.

Kirjan tarina kerrotaan kolmessa osassa. Ensimmäisen osan kertoja on vegetaristiksi ryhtyvän puoliso.

”Ennen kuin vaimoni ryhtyi vegetaristiksi, pidin häntä kaikin puolin aivan tavallisena. Totta puhuen en edes tuntenut vetoa häneen ensi tapaamisella.”

Kaikin puolin tavallinen Yeong-hye näkee kuitenkin häiritsevän unen, joka suistaa hänen ja hänen lähipiirinsä elämän raiteiltaan. Kodin jääkaapista katoavat liha, kala, kananmunat ja maito. Puolisolta katoaa mielenrauha.

”En ymmärtänyt häntä alkuunkaan. Minulle valkeni vasta nyt, että hän oli minulle täysi arvoitus.”

Kirjan toisen osan kertoja on Yeong-hyen sisaren puoliso. Hän on taiteilija, joka huumaantuu Yeong-hyen mongoliläiskästä ja pyytää tätä videotaideprojektiinsa, jolla on dramaattiset seuraukset.

Kolmannessa osassa Yeong-hyen tarinaa kertoo hänen sisarensa In-hye. Kirjan viimeisessä osassa Yeong-hye lakkaa syömästä kokonaan.

”Voi sisko. Ei sinun tarvitse tuoda enää minulle syötävää.” Hän hymyili. ”Selviän nyt ilman ruokaa.”

Hän lipuu hiljalleen omaan maailmaansa. Hän haluaa riisua itsestään kaiken pois ja muuttua osaksi luontoa, olla puu.

Vegetaristia on vaikea luokitella. Onko kirja feministinen? On. Onko kirja psykologinen? On. Onko kirjassa kauhukirjan elementtejä? On.

Se on myös kurkistus eteläkorealaiseen kulttuuriin, jossa normien noudattamista ei kyseenalaisteta.

Lukupiiri suosittelee. Tarinan voi kertoa myös näin.

Hang Kanin Vegetaristi voitti kansainvälisen Booker-palkinnon 2016.

– Anne

Kuva: Kirjasampo.fi

Tove Jansson: Nukkekaappi ja muita kertomuksia

Lukupiirit perehtyivät tällä kertaa Tove Janssonin novellikokoelmaan Nukkekaappi (Dockskåpet, julk. alkukielellä 1978), joka sisältää 12 novellia. Lukupiiriläiset kokivat novellit helppolukuisiksi mutta helposti unohdettaviksi. Vaikka novellit käsittelevät moninaisia henkilöhahmoja ja aiheita, niissä kuitenkin toistuvat samat teemat kuten vastuu, riippuvuus, ennakkoluulot sekä ihmissuhteiden vaikeus.

Novellit vaikuttavat vahvasti omaelämäkerrallisilta, esimerkiksi avausnovelli Apina perustuu Toven isän ja hänen lemmikkiapinansa suhteeseen. Novellin apina on huonosti käyttäytyvä kiusankappale, joka kuitenkin saa omistajansa jakamattoman huomion ja kiintymyksen. Niminovelli Nukkekaappi kertoo miesparista, jonka toinen osapuoli rakentaa pakkomielteisesti nukkekotia. Novelli sisältänee tunnelmia elävästä elämästä, rakensivathan Tove, Tooti ja Pentti Eistola (jolle novellikokoelma on muuten omistettu) yhdessä Muumitalon pienoismallin, joka on äärimmäisen tarkasti ja hienosti tehty pieniä yksityiskohtia myöten. Sarjakuvanpiirtäjä -novelli kertoo ahdistuneen sarjakuvapiirtäjän katoamisesta, missä on kaikuja Toven omasta ahdingosta piirtäessään muumisarjakuvaa. Tove koki sarjakuvatehtailun ja aikataulut rasittavina ja luovuttikin lopulta sarjakuvan teon veljelleen Larsille.

Janssonin novelleissa näkyy kirjailijan kuvataiteilijatausta. Jansson maalaa sanallisella pensselillä tunnelmakuvia elämästä, joissa on hienovaraista kerrontaa, ilman huippukohtia ja lopun yllätyskäänteitä. Novellien välillä kannattaa pitää hengähdystauko eikä lukea kaikkea yhdeltä istumalta. Nämä novellit vaativat lukijalta pysähtymistä ja pohdintaa.

Kuvalähde: Kirjasampo

Kuvalähde: Kirjasampo

 

-Heidi