Maanpäällisiä unelmia & Joutsen

Käsittelimme lukupiirissä poikkeuksellisesti kahta kirjaa yhtä aikaa. Kyseessä olivat Einar Már Guðmundssonin Maanpäällisiä unelmia (Draumur á jörðu, ilm. 2000, suom. 2004) sekä Guðbergur Bergssonin Joutsen (Svanurinn, ilm. 1991, suom. 2001). Islantilainen kirjallisuus ei ollut juurikaan lukupiiriläisille entuudestaan tuttua lukuun ottamatta nobelisti Halldór Laxnessia, joten kirjoihin tartuttiin avoimin mielin ja kiinnostuneina.

Maanpäällisiä unelmia kertoo 1900-luvun alun Islannista, jossa köyhyys on tosiasia ja huutolaisuus joillekin ainoa keino selvitä hengissä. Lukupiiri piti kirjailijan tavasta kietoa yhden perheen tarinan ympärille Islannin historiaa, yhteiskunnallisia oloja sekä kansanperinnettä ja kertoa se tarina kauniilla runollisella kielellä ja vielä niin, että rankkojen aiheiden mukana on kuitenkin myös lämpöä. Tarinan ei-kronologinen kerronta sekä vaikeahkot islantilaiset nimet tosin hiukan hankaloittivat lukemista. Kirjasta löytyi myös yhtymäkohtia nykyaikaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä Suomen historiaan. Sekä Suomessa että Islannissa (ja muissa pohjoismaissa) on noustu 1900-luvulla köyhyydestä ja rakennettu hyvinvointivaltio, jotta köyhyyteen ei tarvitsisi enää palata. Kirjassa kuvattu tuberkuloosiepidemia ja keuhkotautiparantola olivat aikoinaan tuttuja myös Suomessa ja nykyään pelätään jo tuberkuloosin uutta aaltoa.

emg

Kuva: Kirjasampo.fi

Joutsen oli kirjoista helppolukuisempi muttei mieluisampi. Kirjassa nimettömäksi jäävä 9-vuotias tyttö lähetetään kesäksi maaseudulle rangaistukseksi myymälänäpistyksistä. Maaseutu ja sen ihmiset näyttäytyvät kirjassa epämiellyttävinä ja jopa groteskeina. Tyttö joutuu näkemään asioita, joita ei osaa käsitellä. Osa lukupiiriläisistä koki, että kirjailija on osannut asettua lapsen asemaan kuvatessaan tapahtumia, osa koki vahvasti päinvastoin. Perheen teini-ikäinen tytär on raskaana ja hankkiutuu lapsesta eroon, perheessä työskentelevä renki on irstas ja jopa häiritsee tyttöä seksuaalisesti. Perheen isä kohtelee tyttöä kuin aikuista ja antaa tälle tehtäviä, joista 9-vuotiaan olisi kovin vaikea selviytyä. Kirjailija löytää sentään jotain humoristisia piirteitä maalaiselämästä sekä kuvaa islantilaista luontoa hienosti, mutta kirjan yleistunnelma on ahdistunut ja ankea. Kirjan arvoituksellinen loppuratkaisu antaa lukijalle mahdollisuuden päättää kuinka tytön lopulta käy.

gb

Kuva: Kirjasampo.fi

Einar Már Guðmundsson on yksi Islannin tunnetuimmista kirjailijoista. Häneltä on suomennettu yhteensä viisi teosta. Maanpäällisiä unelmia on itsenäinen osa trilogiasta, jonka ensimmäinen osa Jalanjäljet taivaalla (Fótspór á himnum, ilm. 1997, suom. 1999). Viimeistä osaa Nafnlausir vegir (ilm. 2002) ei ole suomennettu.  Guðbergur Bergssonilta ei ole suomennettu ainakaan toistaiseksi muita teoksia kuin Joutsen. Myös  Guðbergur on tuottelias ja palkittu kirjailija ja hänen romaaninsa Tómas Jónsson, metsölubók (1966) katsotaan olevan ensimmäinen islantilainen modernistinen romaani.

Lisätietoa islantilaisista kirjailijoista englanniksi löytyy esim. literature.is -sivustolta.

-Heidi

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s