Czesław Miłosz: Issan laakso

Kirjailija Czesław Miłosz sai Nobel-palkinnon vuonna 1980. Ensimmäinen suomennos, omaelämäkerrallinen romaani Issan laakso, ilmestyi vuonna 1981. Alun perin puolankielinen romaani kertoo Tomasz-pojan varttumisesta Liettuan maaseudulla 1900-luvun alkupuolella. Tomasz kasvaa isovanhempiensa Kasimierzin ja Misian hoivissa, maailmalla harhailevia vanhempiaan Tomasz ei oikein edes tunne, vaikka palvookin kaunista äitään. Tomaszin perheen lisäksi kirjassa esitellään sekalainen joukko paikallisia asukkaita, enemmän tai vähemmän erikoisia persoonallisuuksia.

Luonnolla on tarinassa keskeinen sija, luonnon kiertokulku rytmittää elämää maaseutuyhteisössä ja kertojaääni kuvailee laakson maisemaa, kasvistoa ja eläimistöä usein ja monisanaisesti. Toinen elämää ohjaava tekijä on katolinen usko sekä yliluonnollinen maailma. Kertojaääni tietää, että Issan laaksossa on erityisen paljon paholaisia, jotka kiusaavat asukkaita tanssimalla vajoissa ja ladoissa.  Paikallisen papin Magdalena-piian kohtalo ensin paheksuttuna papin rakastajattarena, sitten hylättynä ja lopuksi itsemurhan tehneenä kummittelevana henkenä kuvaa (langenneen) naisen asemaa yhteisössä.

Laaksossa kieliryhmien (puolalaiset ja liettualaiset) välillä on jännitteitä, mutta myös suurvaltapolitiikka ja historia ovat jättäneet jälkensä laaksoon ja ihmisiin. Kirjassa onkin runsaasti viitteitä historiaan, esim. Ruotsin sekä Preussin vallan aikoihin. Kirjaa lukiessa tekikin mieli kaivaa historiankirjat ja vanhat kartat esiin, koska Keski-Euroopan monikulttuurinen historia ennen nykyisen kaltaisia kansallisvaltioita ei ole kovinkaan tuttu suomalaiselle lukijalle.

Miłoszin kuvailemassa Issan laaksossa menneisyys piirtyy ajan kultaaman lasin läpi. Oliko kirjailijalla ikuinen kaipuu lapsuutensa maisemiin? Miłosz päätyi Varsovan ja Pariisin kautta Kaliforniaan ja asui loppuelämänsä osan vuotta Berkeleyssä ja osan Krakovassa. Miłosz ei identifioinut itseään vain puolalaiseksi tai liettualaiseksi, hän oli monikulttuurisen kodin ja yhteisön kasvatti. Hän puhui sujuvasti puolaa, liettuaa, venäjää, englantia sekä ranskaa.

Suurin osa lukupiiriläisistä koki Issan laakson raskaaksi luettavaksi. Kirjassa ei varsinaisesti ole juonta ja teksti on runsasta. Typografia on haastava, samoin kappalejako. Suomennoksessa esiintyy sanoja, joiden merkitys ei avaudu lukijalle (esim. skapulaari). Näistä ongelmista huolimatta oltiin yhtä mieltä siitä, että kyseessä on mieleenpainuva ja tärkeä kirja. On tärkeää, että 1900-luvun alun tavallisten ihmisten historiaa on tallennettu proosaksi. Kaunokirjallisessa muodossa historia on paljon helpommin omaksuttavaa ja mielenkiintoisempaa kuin asiateksteissä.

Miłosz oli eritoten tunnettu runoilijana. Issan laakson jälkeen julkaistiin valikoima runoja nimellä Euroopan lapsi (1985). Teos Vangittu mieli (1983) kertoo intellektuellien taipumisesta itsesensuuriin ja totalitarismiin kommunistisessa Itä-Euroopassa. Muita teoksia ei ole suomennettu eikä niitä liene suunnitteilla.

-Heidi

issan

Kansi: Kirjasampo.fi

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s