Herta Müller: Matala maa

Suomenkielisen lukupiirin teemana on tänä syksynä Villi Itä?. Teeman puitteissa järjestetään Itä-Uudenmaan kirjastoissa Venäjään liittyviä esitelmiä ja tilaisuuksia. Koska lukupiirillä oli Venäjä-teema jo aiemmin, päätimme laajentaa teemaa Itä-Eurooppaan. Lukupiirin käsittelyssä oli ensimmäiseksi romanialainen teos, Herta Müllerin Matala maa. Müller voitti kirjallisuuden Nobelin vuonna 2009. Müller on teoksissaan kuvannut Ceaușescun ajan sortoa sekä vähemmistön asemaa. Kirjailija itse kuuluu Romanian saksankieliseen vähemmistöön, jota muiden vähemmistöjen ohella sorrettiin kommunistisessa Romaniassa. Esikoisteos Matala maa (Niederungen, julk. sensuroituna 1982, kokonaisuudessaan 1984) sisältää omaelämäkerrallisia elementtejä lapsuudesta pienessä kyläyhteisössä Romanian maaseudulla. Teos koostuu lyhyistä novelleista sekä pidemmästä niminovellista.

Osa lukupiiriläisistä piti kirjasta, osa ei. Mutta kaikki osasivat arvostaa kirjailijan kieltä. Müller kirjoittaa ajoittain vaikeasti luettavaa tiivistä tekstiä, paljon asiaa vähin sanoin. Samalla kieli on kuitenkin hyvin runollista. Matalan maan vire on synkkä. Nuori tyttö tarkastelee ankeaa perhettään ja yhteisöään tarkoin silmin. Elämä maaseudulla on raskasta. Moni lukija löysi 50- ja 60-luvun maaseudun kuvauksesta yhtymäkohtia suomalaisen maaseudun arkeen. Elämä oli karua ja työtä oli paljon. Työnteosta huolimatta kärsittiin puutetta, ainakin materiasta. Müllerin kirjassa kärsitään myös tunteiden puutteesta, lämpö ja rakkaus loistavat poissaolollaan. Toivottomuus on läsnä koko ajan, ihmiset yrittävät selviytyä päivästä päivään, joten tunteiluun ei ole varaa eikä aikaa. Lukupiiriläiset löysivät teoksesta myös pikimustaa huumoria, esim. novelli Äiti, isä ja pikkuinen on sarkastinen kuvaus siitä kuinka lomamatkan todellisuus ei vastaa postikorttiin kirjattua kuvausta.

Teoksessa on löydettävissä Kafkan vaikutteet sekä groteskin perinne, joka näkyy mm. kielikuvissa, joissa vajotaan, luisutaan tai imetään jonnekin. Novelleissa myös siivotaan koko ajan. Kun oma elämä ei muuten ole millään tavalla hallittavissa, siivoamisella yritetään saada jotain järjestystä kaaokseen. Koko teoksen voi lukea kuvauksena kommunismin ja diktatuurin perusluonteesta, jota määrittävät kyynisyys, tekopyhyys sekä toivottomuus.

Ceaușescun ajan Romaniasta kiinnostuneet voivat Herta Müllerin kirjojen lisäksi tutustua romanialaisen Cristian Mungiun elokuviin kuten 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää. Groteskeista novelleista pitäville voi suositella esim. Bruno Schulzin Krokotiilikujaa.

-Heidi

Kuva: Kirjasampo.fi

Kuva: Kirjasampo.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s