Tytti Parras: Pieni hyvinkasvatettu tyttö

Lukupiirin kevätkaudella teemana ovat unohdetut suomalaiset naiskirjailijat. Tytti Parras sopii tähän teemaan, sillä hänen viimeisin julkaistu teoksensa Vieras on vuodelta 1992 eikä kirjailijan myöhemmistä liikkeistä ole havaintoja. 1960- ja 70 -luvuilla sen sijaan Parras esiintyi enemmänkin julkisuudessa, esikoisteos Jojo (1968) oli suuri tapaus ja kirja voitti J. H. Erkon palkinnon.

Parraksen neljäs romaani Pieni hyvinkasvatettu tyttö (1978) voitti Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Teos on omaelämäkerrallinen(?) tarina Anu-tytön kasvamisesta 50-lukulaisessa kaksikielisessä porvarisperheessä. Takaumissa Anu muistelee oma lapsuuttaan ja nuoruuttaan, nykyhetkessä nuorena aikuisena hän palaa perheenjäseniensä luo ottamaan selkoa menneisyydestään.

Pieni hyvinkasvatettu tyttö -romaanin teemoista nousevat esiin valheellisuus ja teeskentely. Anu muistelee keskiluokkaisen elämäntavan vaatimaa puhtoista julkisivua, jossa mitään epäkohtaa tai tabua (alkoholismi, aviorikos jne.) ei saa sanoa ääneen ja jossa tunteet on piilotettava. Sitä, mitä ei sanota, ei ole olemassa. Naisen seksuaalisuus vielä 50-luvun keskiluokalle oli suuri kauhistus, jonka olemassaolo oli kiellettävä tai piiloteltava. Romaanissa Anun äiti joutuu kieltämään seksuaalisuuden itseltään ja muilta naisilta, mutta joutuu hiljaa hyväksymään miehensä ja poikiensa seksuaaliset seikkailut. Mutta 60-luvun seksuaalinen vapautuminen ja naisen aseman muutos on tulossa. Anulle vanhat moraalikoodistot eivät enää olekaan voimassa. Keskiluokan hillitty ja sisäänlämpiävä pysähtyneisyys tulee tiensä päähän.

Lukupiirissä romaanin rakennetta ja takaumia kehuttiin, toisaalta sen tajunnanvirta koettiin välillä myös vaikeaselkoiseksi. Parras käyttää paljon luontevaa dialogia sekä uusia kielikuvia ja sanoja muttei kuvaa tunteita syvällisesti, mikä koettiin puutteeksi.

Parras koettiin tietyn sukupolven kirjailijaksi, joka oli tärkeä omana aikanaan 60- ja 70-luvun murroskausina, muttei kohoa klassikon asemaan enää nykypäivänä. Lukupiiriläiset tunnistivat teoksesta paljon tuttua tapakuvausta ja omakohtaisesti koettua historiaa, mutta arvelivat, ettei teos avaudu enää nuoremmille lukijoille.

Tietoja kirjailijasta löytyy lyhyesti Elias-kirjailijat tietokannasta.

-Heidi

Kuvalähde: Kirjasampo.fi

Kuvalähde: Kirjasampo.fi

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s