Albertine Sarrazin: Karkulainen

Lukupiiri kokoontui viimeisen kerran kevätkaudella keskustelemaan ranskalaisen Albertine Sarrazinin teoksesta Karkulainen (L’Astragale), jonka suomenkielinen käännös ilmestyi vuonna 1968. Karkulainen on omaelämäkerrallinen romaani, joka kertoo päähenkilö Annen vankilapaosta ja hänen elämästään lainsuojattomana, karkulaisena. Heti pakomatkansa aluksi Anne murtaa jalastaan telaluun ja joutuu raahautumaan maantielle käsiensä varassa ryömien. Mutaisena ja kipeänä hänet löytää maantien poskesta Julien, joka poimii tytön kyytiinsä ja piilottelee tätä viranomaisilta erinäisissä paikoissa. Julien, kuten Annekin, ansaitsee elantonsa rikoksilla ja hämäräpuuhissa ollessaan jättää Annen tuttaviensa huolehdittavaksi. Murtunut jalka vaivaa Annea kauan ennen kuin Julien uskaltaa viedä tytön sairaalaan. Toivuttuaan murtumasta Anne elättää itseään Julienin poissa ollessa prostituutiolla.

Karkulainen jakoi lukupiirin mielipiteet. Jonkun mielestä kirja oli tänä keväänä luetuista paras, jonkun toisen mielestä kirja taas oli selkeästi huonoin. Kirjan tulkitsemisen avain on kirjailijan elämässä. Albertine Sarrazin oli algerialainen löytölapsi, jonka ranskalainen pariskunta adoptoi. Albertine joutui jo lapsena kokemaan seksuaalista väkivaltaa ja ymmärtämättömät vanhemmat hylkäsivät tyttärensä ja passittivat tämän kasvatuslaitokseen, josta alkoi laitoskierre. Albertine oli tosin hyvin lahjakas oppilas koulussa ja innokas kirjoittaja. Albertine elätti itseään rikoksilla ja prostituutiolla. Hän todellakin karkasi vankilasta, mursi telaluunsa ja kohtasi miehen nimeltä Julien Sarrazin, joka osoittautui hänen elämänsä rakkaudeksi. Pariskunta meni naimisiin ja ylläpiti suhdettaan kirjeenvaihdolla vankiloista käsin (myös Julien istui rangaistuslaitoksissa). Albertine ehti julkaista elinaikanaan vain kolme teosta, jotka tekivät hänestä kuuluisan kirjailijan ja joiden ansiosta hän pääsi maistamaan ns. tavallista elämää Julienin kanssa Montpellierissä. Albertine kuoli vain 29-vuotiaana munuaisleikkauksen komplikaatioihin, mahdollisesti hoitovirheeseen.

Kirjailijan traaginen elämä tekee lukukokemuksesta vaikuttavan. Päähenkilö on vain nuori tyttö, jonka täytyy selviytyä yhteiskunnan ulkopuolella, elää alamaailman säännöillä. Päähenkilö tavallaan ajelehtii suhteista ja tilanteesta toiseen ja suhde Julieniin koettiin lukupiirissä enemmänkin keskenkasvuisen tytön tarrautumisena ainoaan vaihtoehtoon kuin syvällisenä rakkautena. Annen naissuhteet vankilassa tulkittiin myös vaihtoehtojen puutteeksi, kuka tahansa kelpaa läheisyyden ja seksin antajaksi.

Suomenkielinen käännös koettiin vanhentuneeksi ja jopa ajoittain huonoksi. Tarinakin tavallaan on vanhentunut, kuvaus prostituoidun elämästä Albertinen kertomana vaikuttaa kovin kesyltä nykylukijalle. Kirjan tyyliä ja tunnelmaa voi kuvailla parhaiten sanomalla, että se on hyvin ranskalainen. Kirja on kuin ranskalaisen uuden aallon elokuva Godardin ohjaamana. Kirjailijana Sarrazinin on sanottu olevan kuin naispuolinen Jean Genet. Valitettavasti lahjakkaan kirjailijan ura katkesi aivan liian varhain. Sarrazinin teokset ovat kuitenkin edelleen luettuja, mm. uusi englanninkielinen painos Karkulaisesta on juuri ilmestynyt ja siihen esipuheen on kirjoittanut Patti Smith.

-Heidi

karkulainen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s