Rafael Sabatini: Scaramouche – säilän sankari

Kirjaston lukupiirin toisena kirjana luettiin vuonna 1950 kuolleen italialais-englantilaisen Rafael Sabatinin läpimurtoteos Scaramouche – säilän sankari (1921). Sabatini oli tuottelias kirjailija, joka kirjoitti yli 30 romaania, mutta tätä nykyä hän kuuluu unohdettuihin suuruuksiin. Sabatini on historiallisen seikkailuromaanin taituri, jota Jukka Halme kutsuu kirjassa Historiallisen romaanin taitajia 1 (2009) 1900-luvun merkittävimmäksi merirosvokirjailijaksi. Sabatinin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvatkin Scaramouchen lisäksi merirosvoaiheiset Merihaukka (1915) ja Kapteeni Bloodin vaiheet (1922).

Scaramouchen tapahtumat sijoittuvat Ranskan suuren vallankumouksen aikaan 1700-luvun lopun Ranskaan. Kirjan päähenkilö, André-Louis Moreau, on perinteinen oikeamielinen sankari, joka tekee vallankumouksen pyörteissä pitkän matkan ulkopuolisesta, perhetaustastaan tietämättömästä nuorukaisesta kaikissa hankkeissaan menestyväksi, arvostetuksi kansalaiseksi. Kirjan keskiössä ovat Sabatinille tyypilliset aiheet kuten romanttinen rakkaus, uroteot, kunniakysymykset sekä poliittinen vehkeily. Miekkailun ystäviä ilahduttavat kirjan vauhdikkaat kaksintaistelut ja hienostuneet miekkailukohtaukset. Kirjan nokkela dialogi kärsii ehkä hieman suomenkielisen käännöksen ajoittaisesta kankeudesta. Kirjan alkuteoksen aloituslause ”He was born with a gift of laughter and a sense that the world was mad.” kiteyttää sankarin elämänkatsomuksen. Lause on kaiverrettu myös Sabatinin hautakiveen.

Kirjan nimi tulee italialaisen improvisaatioteatterin commedia dell’arten samannimisestä, kasvonaamioon pukeutuneesta, veijarimaisesta klovnihahmosta, jonka roolin päähenkilö André-Louis omaksuu kiertäessään teatteriseurueen mukana. Eräs lukupiiriläisemme huomasi, että kirjan teatteria käsittelevän osion lisäksi teoksen koko juonenkuljetuksen voi nähdä commedia dell’arte -tyyppisenä kertomuksena arkkityyppisine hahmoineen.

Scaramouche ei herättänyt lukuiiriläisissä varauksetonta ihastusta. Historiallinen seikkailuromaani ei ollut lukupiiriläisten mieligenre, eikä oikein tiedetty, mitä kirjasta olisi pitänyt saada irti. Teos herätti kuitenkin paljon keskustelua ja vallankumousteema johdatti lukupiiriläiset pohtimaan uudempiakin vallankumouksia. Myös kirjan tapahtumat laukaissut salametsästysrikkomus johdatti lukupiiriläiset pohtimaan Suomessa ajankohtaista susikeskustelua. Ranskan suuri vallankumous teoksen kulissina oli herkullinen ja mahdollisti monet teoksen juonenkäänteet, mutta varsinaista yhteiskuntakritiikkiä lukupiiriläiset eivät teoksessa kuitenkaan aistineet. Scaramouche italialaisen commedia dell’arten hahmona ei ollut ennestään tuttu ja myös tämä vaikeutti aluksi tarinaan sisään pääsyä.

Scaramouche on myös filmatisoitu kahdesti. Myöhempi filmatisointi on vuodelta 1952 ja elokuvan pääosissa nähdään Stewart Granger, Janet Leigh, Eleanor Parker ja Mel Ferrer.

Sabatinin elämästä ja tuotannosta kertoo verkkosivusto www.rabaelsabatini.com. Project Gutenbergin sivulta www.gutenberg.org löytyy useita Sabatinin teoksia englanniksi niin luettavaksi kuin kuunneltavaksikin. Lisää historiallisen romaanin erikoistuneita kirjailijoita löytyy Historiallisen romaanin taitajia 1 ja Historiallisen romaani taitajia 2 -kirjoista. Alexandre Dumasin Kolme muskettisoturia ja Monte Criston kreivi ovat varmasti jo kaikille miekkailun ja historiallisen seikkailukirjallisuuden ystäville tuttuja. Nykykirjailijoista historiallisiin tapahtumiin kietoutuvia seikkailukertomuksia ovat kirjoittaneet mm. Arturo Pèrez-Reverte ja Carlos Ruiz Zafón.

-Katja

Scaramouche

Mainokset

2 ajatusta artikkelista “Rafael Sabatini: Scaramouche – säilän sankari

  1. Mistä löysitte tämän suomenkielisenä? Kummipoika on juuri oikeassa iässä Sabatinille ja tuntuu että etenkin Scaramouche on kiven alla.

    • Scaramouchea suomenkielisenä laitoksena on jäljellä enää muutamassa kirjastossa Suomessa. Onneksi kirjaa voi kaukolainata näistä kirjastoista. Kannattaa kääntyä oman paikallisen kirjaston puoleen ja pyytää heitä kaukolainaamaan teille kyseisen kirjan. Kaukolainaus on maksullista palvelua, hinta vaihtelee kirjastoittain, mutta hinta on todennäköisesti muutaman euron kieppeillä, esim. meillä Porvoossa kaukolainaus maksaisi tässä tapauksessa 3 euroa.

      t.Heidi/Porvoon kaupunginkirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s