Muriel Spark: Mandelbaumin portti

Kirjaston lukupiiri pyörähti käyntiin Muriel Sparkin Mandelbaumin portilla (1966). Lukupiirimme teemaan, Tuntemattomat suuruudet, Spark tuntui sopivan, sillä ainoastaan yksi piiriläinen oli aikaisemmin kuullut kirjailijasta. Muriel Spark on englanninkielisessä maailmassa hyvinkin tunnettu kirjailija, jonka nosti maailmanmaineeseen romaani The Prime of Miss Jean Brodie vuodelta 1961. Skotlantilaisen tyttökoulun eksentrisen opettajan parhaat vuodet on sovitettu myös näyttämölle sekä elokuvaksi.  Mandelbaumin portti on, ainakin toistaiseksi, ainoa suomennos.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat jaettuun vuoden 1961 Jerusalemiin, jonka israelilaisen puolen erottaa Jordaniasta Mandelbaumin portti. Tunteet käyvät kuumina portin molemmin puolin, juutalaisilla ei ole asiaa arabien puolelle. Neiti Barbara Vaughan, puoliksi juutalainen mutta katoliseksi kääntynyt opettajatar Englannista, on saapunut Jerusalemiin pyhiinvaellusmatkalle. Barbaran aikomuksena on vierailla kaikilla pyhillä paikoilla, niin Israelin kuin Jordaniankin puolella, sekä tavata sulhasensa Harry, joka työskentelee kaivauksilla Jordaniassa. Israelissa Barbara tutustuu brittiläiseen diplomaattiin Freddy Hamiltoniin, jota epäilyttää suuresti Barbaran aikomus matkustaa Jordanian puolelle, potentiaalisesti matka on jopa hengenvaarallinen, jos arabiviranomaiset saavat tietää naisen olevan puoleksi juutalainen. Barbara pitää kuitenkin päänsä ja joutuu kuin joutuukin seikkailuun.

Mandelbaumin portti oli lukupiirin mielestä teemojen sekamelska, tai paremminkin runsaudensarvi. Barbara Vaughanin hahmon epäiltiin olevan kirjailijan alter ego, olihan Spark itsekin puoliksi juutalainen ja kääntyi katoliseksi 1950-luvulla. Barbaran kautta lukija joutuu pohtimaan, mikä tekee uskosta aidon: Onko oleellista noudattaa muodollisia sääntöjä vai onko yksilön oma kokemus tärkeämpi. Matkallaan Barbara kokee, ettei saakaan pyhistä paikoista sitä henkistä tyydytystä jota etukäteen oletti saavansa. Freddy taas on hahmona jopa karikatyyri, äitinsä napanuorassa edelleen roikkuva pidättyväinen yläluokan edustaja, jonka elämän intohimona on kirjoittaa runoja. Brittiläistä imperialistista asennetta kuvaa Freddyn huomio siitä, kuinka brittinaiset matkustaessaan ulkomailla kylvävät kotoa tuomiaan siemeniä vieraaseen maahan, johon ne eivät kuulu. Lähi-idän jännitteet ja kuohunta nousevat myös yhdeksi kirjan teemaksi. Arabien ja juutalaisten välinen syvä juopa on läsnä jokapäiväisessä elämässä, edes turistit eivät voi siltä välttyä. Kirjan päähenkilöt joutuvat huomaamaan, että ihmisen arvioiminen pelkkien ulkoisten seikkojen perusteella voi johtaa harhaan ja vääriin tulkintoihin, sekä Barbara että Freddy joutuvat yllättymään useammin kuin kerran arvioidessaan kohtaamiaan ihmisiä pelkästään ulkokuoren perusteella.

Teoksen rakenne koettiin lukupiirissä toisaalta hankalaksi mutta myös mielenkiintoa ylläpitäväksi. Takaumat ja hypyt ajassa ja paikassa vaativat lukijalta ehkä enemmän keskittymistä kuin tavallisesti. Mietimme myös, miksi juuri tämä Sparkin teos on aikoinaan suomennettu. Sparkin kirjailijauralla Mandelbaumin portti oli käännekohta ja yksi hänen pääteoksistaan, The Prime of Miss Jean Brodien ohella. Ilmeisesti aikalaisvastaanotto Suomessa ei ollut niin innostunut, että muita olisi nähty vaivan arvoisiksi kääntää. Sinänsä on helppo ymmärtää, ettei Mandelbaumin portti ehkä avautunut suomalaisille lukijoille, se on kuitenkin perin juurin brittiläinen teos, ja toisaalta Lähi-idän ongelmat eivät ehkä saavuttaneet samanlaista mediahuomiota 1960-luvun Suomessa kuin nykypäivänä.

Lukupiirimme enemmistö siis piti kirjasta ja piti sitä lukemisen arvoisena. Teos tarjoaa monia mahdollisia tulkintoja, enemmän kuin mihin yksi lukija edes osaa tarttua. Kenties tämä on yksi niistä syistä, jotka tekevät Sparkista suuren kirjailijan.

-Heidi

mandelbaumin

Kansikuva: Kirjasampo.fi

Linkkejä (englanniksi):
Skotlannin kansalliskirjaston Muriel Spark -sivusto
BBC Two – Writing Scotland – Muriel Spark
NY Times Review of The Mandelbaum Gate

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s